Bonaire & Curacao

Matkakertomus, Bonaire 28.12 – 11.1. & Curacao 11.1. – 18.1.

Reissu avokin kanssa on takanapäin ja ennen kuin nopeimmat syyttelee laiskuudesta niin kirjoitan suosiolla jonkinlaisen kohde-esittely-matkakertomuksen

Lennot

ABC-saarille pääsee Suomesta helpoiten KLM:n lennoilla. Amsterdamista lennetään päivittäin Curacao:lle ja myös melkein joka päivä Bonairelle. Helsinki-Amsterdam-Curacao/Bonaire menopaluulennon normaalihinta on 1000eur paikkeilla. KLM:n lomalentoyhtiö MartinAir:lla on myös lähes päivittäisiä lentoja saarille Amsterdamista yleensä hieman edullisempaan hintaan. Ja TuiFly lentää myös Amsterdamista valmismatka-tyylisesti.

Me ostimme lennot 6kk aikaisemmin ajankohdan vuoksi. Erikoista oli se, että halvemmaksi tuli ostaa KLM:n lennot erikseen, kahdelle eri lipulle; Helsinki-Amsterdam-Helsinki ja Amsterdam-Curacao-Amsterdam. 770eur vs. 1150eur, melko iso hinnanero sanoisin, vajaa 400euroa. Tietysti tässä on se ongelma, että matkatavarat eivät automaattisesti kulkeudu seuraavaan lentoon, mutta kun varaa nelisen tuntia vaihtoaikaa niin ehtii tekemään uuden check-inin.

Amsterdam-Curacao lentoaika oli 8,5 – 9 tuntia ja pettymykseksemme huomasimme KLM:n lennon olevan suuri, mutta vanhempi Boeing kone, jossa ei ole viihdekeskusta edessä olevan selkänojassa. Positiivista taas oli se, että Amsterdam-Curacao välille saa ottaa 25kg matkatavaroita sen yleisen 20kg rajan sijaan. Tämähän tietysti omilla sukelluskamoilla matkaavalle on erittäin hieno asia. Helsinki-Amsterdam välillä sitten olikin vain normaali 20kg, joten jouduimme pitämään pakkaussulkeiset Amsterdamin kentällä molempiin suuntiin. Tämä kannatti; pääsimme ilman järjetöntä 15eur per 1kg lisämaksua. Vinkkinä vielä vanha kikka; naisväelle ISO käsilaukku ja miehille esim. läppärilaukku normaalin käsimatkatavarana vietävän lentolaukun lisäksi. Niitä hyvin harvoin punnitaan check-in:ssä. Typerää ihmisten kiusaamista lentokentällä, mutta sitähän tämä nykyajan lentomatkustaminen on.

ABC-saarien välillä ei ilmeisesti ole matkustajalaivaliikennettä, mutta muutama lentoyhtiölentää monta kertaa päivässä. DiviDiviAir, FlyDae ja Insel Air taitavat olla suosituimmat, joista meillä oli jälkimmäisin. Ei valitusta painorajojen ylityksistä ja lentokoneena oli pieni noin 15 paikkainen potkurikone. Lentoaika oli puolisen tuntia Curacaolta Bonairelle ja hintaa menopaluulennolle tuli noin 80euroa.

Lentokenttäveroa jouduimme maksamaan Curacaolta Bonairelle siirtymisessä 4$ kahdelta hengeltä ja takaisinpäin tultaessa muistaakseni vähän enemmän. Jostain syystä noin 35$ ”maastapoistumisturistilisää” emme joutuneet maksamaan Curacao-Amsterdam lennolta, koska olimme kuulemma vain viikon Curacaolla. Emme aivan tajunneet miksi, mutta eipä sitä tuossa kohtaa yleensä tule mieleen valittaakaan.

Majoitus

Emme halunneet ostaa valmista pakettimatkaa, joten emme myöskään halunneet majoittua isoon resorttiin. Varasin kovan googlettamisen jälkeen meille sopivimmaksi tuntuneet huoneistot. Sukelluksen ollessa lomamme tärkein osa, valitsimme Curacao:lta hyväksi kehuttujen riuttojen ääreltä länsi-pohjoiskärjestä AllWestApartments:n. Bonairen ollessa huomattavasti Curacao:a pienempi saari lähes kaikki majapaikat ovat siinä keskustan lähellä. Vinkki: hyvää keskustelua kaikesta Bonaire:en liittyvästä löytyy BonaireTalk –forumilta (http://www.bonairetalk.com/).

Bonaire:lla olimme reissun ensimmäiset 14 yötä ja majapaikkana oli muutama vastavuosi sitten valmistunut Bonaire Seaside Apartments (http://www.bonaireseasideapartments.com/). Bonaire:lle rakennetaan kovasti uusia huoneistoja ja joka puolella näkyi kiinteistöfirmojen mainoksia. Seaside:n kämpät olivat juuri niin hienoja mitä nettisivujen kuvat kertovat, kaikki länsimaiset herkut löytyi astianpesukoneesta lähtien. Positiivista oli myös eurooppalaiset pistorasiat.

Curacao:lla majapaikkana oli All West Apartments (http://www.allwestcuracao.com/), jossa olimme reissumme kolmannen viikon. Vähän vanhempi rakennus, vähän vaatimattomampi (kaasuhella, ei astianpesukonetta, ei telkkaria), mutta myös vastaavasti halvempi. Sijainti on syrjäinen, lähin Supermarket (=kunnon ruokakauppa) on 15min ajomatkan päässä, Willemstad:iin ajo kesti noin 45min.Sukeltamisen kannaltahan nuo ei merkitse mitään. Se mikä merkitsee, on hyvä kotiriutta 20m päässä ja kamojen varasto ja putsauspaikka kätevästi alakerrassa. Niin ja ihan järjettömän hieno maisema parvekkeelta, varsinkin auringonlaskun aikaan.

Dokumentoin kuvien lisäksi pienet videoklipit molemmista kämpistä, voin lähettää kiinnostuneille.

Ilmastosta sen verran, että vesi oli +27-28C 30m syvyydessäkin, ilman lämpötila siinä +27-33C. Mukava tuulenvire käy yötämyöten, joten päivälläkään ei tule tuskaisen kuuma.

Sukeltaminen

Mielestäni voisi hieman yleistäen jakaa sukeltamisen Curacao/Bonaire:lla kahteen vaihtoehtoon: a) asut isossa resortissa ilman vuokra-autoa ja sukellat ”guided 2-boat dive” päiväretkillä ja resortin omalla kotiriutalla, b) vuokraat auton, ”unlimited air for 6 days” –paketin ja toimit oma-aloitteisesti ja sukellat koko saarella rantasukelluksia. Me teimme jälkimmäisen mukaan yhtä venepäivää lukuunottamatta, joka itseasiassa todisti meille tehneemme oikean ratkaisun: DM+9 vs. minä+buddy.


Sukeltamisesta Bonaire:lla

Bonairen vahvuus sukellusmatkakohteena on mielestäni se, että siellä saa heittää oman vuokra pick-up:in lavalle sukelluskeskukselta pulloja niin paljon kuin tarvitsee, ottaa kartan käteen ja päättää itse mihin lähtee sukeltamaan, mihin aikaan lähtee sukeltamaan ja kenen/keiden kanssa. Kaikki tämä vaatii tietysti oma-aloitteisuutta, mutta näinhän suuriosa Suomessakin tapahtuvasta sukellustoiminnasta tapahtuu. Ja tietysti tämä vaatii matkaseuraksi sukellusparin ja sen verran osaamista ja kokemusta, että kokee toiminnan turvalliseksi. Venereissuilla oli enemmän yksinmatkaavia ja ”rikkaita jenkkituristeja”. Lisää yleistäen voisi sanoa, että jos kaipaa kovia virtauksia, jyrkkiä drop-offeja ja järjetöntä lajivalikoimaa, on parempi suunnata muulle suunnalle maapallolla. Jos taas haluaa sukeltaa trooppisissa vesissä omassa rauhassa, niin paljon kuin jaksaa ja on valmis huolehtimaan koko toiminnasta itse, on Bonaire oikea valinta.

Koska tämänkaltaisella omatoimisukeltamisella sukelluskeskus ei käytännössä ole kuin pullontäyttäjän roolissa, monet majoitusta tarjoavat myyvät näitä ”six days unlimited air” –paketteja lähimpään sukelluskeskukseen edullisempaan kimppahintaan majoituksen kanssa. Meidän majapaikkaa lähin sukelluskeskus oli Dive-Friends Yellowsubmarine (http://www.dive-friends-bonaire.com/), matkaa kämpän ulko-ovelta oli n. 100metriä. Bonairella saa ilman lisäksi myös Nitrox:ia, eikä siitä nykyään oteta edes lisähintaa, joka on erittäin positiivinen asia paljon sukeltavalle. Dive-Friends:llä, kuten muillakin sukelluskeskuksilla, on muutamia haarakeskuksia ympäri saarta, joista saa pulloja ja joihin voi palauttaa pulloja. Tämä auttaa tietysti maksimoimaan ajankäyttöä, eikä bensaakaan kulu niin paljoa.

Sukelluskeskuksemme oli auki 8:00-17:00, ja pullovarasto ja välinevarasto oli myös auki vain tuon ajan. Pulloja sai tietysti varastoida omalle kämpälle muina aikoina, esimerkiksi yösukellusta varten. Nitrox pullot analysoitiin itse keskuksella ja tiedot kirjattiin lokivihkoon. Nitrox-pulloissa oli periaatteellinen max 3 päivässä, jota ei käytännössä kuitenkaan valvottu mitenkään. Pääsääntöisesti niin ilma kuin nitrox pullot olivat yoke –mallia, joten lomasankaliittimet on hyvä ottaa mukaan. Keskukselta löytyi perinteisen 12l 200bar alumiinipullojen lisäksi myös 10l pulloja. Muita ei näkynyt valmiiksi täytettynä rivissä, mutta eipä harrastuslomasukeltaja muuta tarvitsekaan.

Juttu jatkuu Foorumissa