Tulokset 1 - 10 / 12

Ketju: Kuka ryösti hylyn? TV 1 30.12.2014 klo 19.00

Threaded View

  1. #1

    Oletus Kuka ryösti hylyn? TV 1 30.12.2014 klo 19.00

    Vuonna 2010 EU-direktiivi ohjeisti, että julkisin varoin hankittu tieto pitää olla kaikkien saatavilla. Suomen Museovirasto päätti julkaista hylkyrekisterin. Yli 1600 valtion omistamaa, yli 100-vuotiasta hylkyä päätyivät sijainteineen nettiin. Sen jälkeen mellastus synkissä vesissä on kiihtynyt. Vedenalainen kulttuuriperintömme on vaarassa!

    Poiju vei hylkyrosvojen jäljille

    Vuonna 2011 kuvaaja, ohjaaja Ari Heinilä oli tutkimassa meriarkeologi Minna Leinon sekä Badewannen sukeltajien kanssa ns. Kasuunin hylyn alkuperää. Vuonna 2002 väylämittauksissa oli löytynyt outo alus 60 metrin syvyydestä. Badewannen sukeltajat löysivät syvyyksistä upean, puisen sotalaivan. Myöhemmin Museovirasto päätti nostaa hylystä kiväärin perän, joka saattaisi valottaa hylyn alkuperää. Kun ryhmä saapui hylkypaikalle keskellä avomerta, he löysivät sieltä poijun, joka oli kaiken lisäksi kiinnitetty tökerösti puuhylyn partaaseen. Sukellus paljasti hylkyrosvojen olleen asialla. Irtoesineitä oli kadonnut ja iso laivakello oli kammettu ripustuksistaan. Se löytyi laivan ruumaan piilotettuna, nähtävästi odottamassa järeämpiä työkaluja nostoa varten.

    Poiju, jossa oli käsin kirjoitettu nimi, STEFU oli ainoa johtolanka, joka hylkyrosvoilta oli jäänyt. Museovirasto teki taas rikosilmoituksen tapauksesta, mutta jo puolen vuoden päästä poliisi ilmoitti lopettavansa tutkinnan todisteiden puuttuessa. Näin on käynyt kaikissa hylkyrosvous tutkimuksissa aiemminkin. Badewanne -sukellusseura on ollut riemukkaasti löytämässä useita hylkyjä ja lähes poikkeuksetta ne on putsattu parin vuoden kuluessa löytymisestä.
    Badewanne-sukellusseuran silloinen nokkamies, seoskaasusukeltaja, Jussi Kaasinen on ollut todistamassa monia ”kangettuja” hylkyjä, kuten sukelluspiirit nimittävät hylkyjen ryöstelyä. Museovirasto teki rikosilmoituksen Kasuunin hylyn ryöstöstä, mutta poliisilta tuli puolen vuoden jälkeen ilmoitus, että tutkinta oli jäädytetty todisteiden puuttuessa. Siitä sisuuntuneena Jussi päätti jatkaa tutkimuksia omin päin. Rikospaikalta löytynyt poiju, jossa luki STEFU vei hänent hylkyrosvojen jäljille. Lopulta hänellä oli kasassa todisteita, jotka hän saattoi luovuttaa poliisille. Poliisi tarttui ponnekkaasti juttuun uudestaan ja lopulta tutkimusmateriaali luovutettiin syyttäjälle. 19.10.2014 syyttäjä päätti syyttää neljää sukeltajaa hylyn ryöstöstä. Tiettävästi modernin historian aikana ketään ei ole syytetty hylkyrosvouksesta koko Itämeren alueella!

    Minne hylkyantiikki päätyy?

    50-luvulla Saaristomereltä löydettiin vanha, ehjä puuhylky. Ruotsalaiset arkeologit ja sukeltajat tutkivat kohdetta 60-luvulla ja lopulta historioitsija Christian Ahlström jäljitti sen alkuperän. 35 metrin syvyydessä lepäsi St. Mikael –niminen, venäläinen aarrelaiva, joka upposi Borstön edustalle 1747. Sen ruuman uumenista nostettiin niin kulta-aarteita, kuin arvokkaita Meissen-posliineja. Kaikkea ei nostettu, sillä esineiden konservointiin on Suomessa hyvin niukat resurssit. Myöhemmin huhuttiin hylyllä käyneistä hämärämiehistä. Sittemmin valtio on asettanut neljä hylkyä erikoissuojeluun. Niissä saa sukeltaa vain luvan kanssa. St.Mikael on yksi niistä.
    Dokumenttielokuvassa selvitetään myös hylkyantiikin markkinoita. Käy ilmi, että muutama vuosi sitten, Uudenkaupungin meriarkeologisilla päivillä on ollut esillä omistajansa, antiikin keräilijän mukaan St.Mikaelista peräisin olevia Meissen -posliiniesineitä. Niitähän ei pitäisi olla kuin museossa! Lopulta dokumentin päähenkilö, Jussi pääsee Laitilalaisen herran kotimuseoon tutkimaan näitä esineitä ja kuulemaan uskomattomia tarinoita pimeiltä antiikkimarkkinoilta. Jussi saa myös jäljitettyä antiikkikauppiaan, jonka käsien kautta erä ”St.Mikael” -posliineja päätyi keräilijöille Suomeen sekä Iso-Britanniaan.
    Dokumenttielokuva on herättänyt suurta kiinnostusta myös ulkomailla, onhan ongelma yhteinen koko Itämeren alueella. Elokuvasta ollaan tekemässä kansainvälinen versio, WHO ROBBED THE WRECK?

    Wreck Watch

    Dokumenttielokuvan rinnalla ohjaaja Ari Heinilä on kehitellyt keinoja yhdessä Museoviraston sekä Merivartioston kanssa hylkyjen suojeluun. Nykyisellään valvontatehtävä on viranomaisille mahdoton. Wreck Watch on nettikonsepti, joka kouluttaa sukeltajia hylkysukelluksen maailmaan. Se motivoi heitä myös hylkyjen dokumentointiin ja suojeluun. Kun tuhansia sukeltajia saadaan mukaan vedenalaisen kulttuuriperintömme vaalimiseen on hylkyrosvojen entistä vaikeampi toimia. Wreck Watch tuo myös kiehtovia tarinoita pinnalle videoiden muodossa suuren yleisön nähtäväksi.

    Hylyn ryöstön historiaa

    Hylynryöstöä on harjoitettu aina, niin kauan kuin merenkäyntiäkin. Sukelluslaitteiden kehittyessä hylkyjen putsauksesta tuli varsin suosittua äijäseikkailua. Kilpajuoksu vastalöytyneille hylyille oli kovaa. Messinki oli kuin kultaa ja niin ikkunaventtiilit kuin hylkyirtaimistokin päätyivät somisteeksi takkahuoneisiin, joissa kerrottiin huimia tarinoita syvyyksistä. Tämän miehisen touhuilun rinnalla meriarkeologia otti ensiaskelia Suomessa.

    Tuotanto:

    Dokumenttielokuvan on ohjannut Ari Heinilä, jonka töitä on palkittu myös kansainvälisillä festivaaleilla. (Deep Breath 2005, Star or Comet? 2007 ). Hänen viimeisin, Suomessa nähty dokumenttielokuva, PISARA MERESSÄ? sai Länsi-Uudenmaan Ympäristöpalkinnon vuonna 2013.

    KUKA RYÖSTI HYLYN?

    Käsikirjoitus, kuvaus, ohjaus, leikkaus: Ari Heinilä
    Äänisuunnittelu, musiikki: Ville Wallenius
    Animaatiot: Jesse Heinilä
    Grafiikkaja animaatiot: Creation Crew, Robert Frias, Jade Tamminen,
    Jälkituotanto: Orbit Vox Studios
    tuottaja: Leena Tomminen
    YLE:lle tuottanut MOTION Oy, www.motion.fi

    Faktaa:

    -Itämeressä on yli 100 000 hylkyä. Se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vedenalainen museo.
    -Hylyt säilyvät pitkään kylmissä ja lähes hapettomissa vesissä, jossa ei ole laivamatoa, kuten suolaisemmissa merissä.
    -Suomen aluevesillä on yli 1600 valtion omistamaa museohylkyä. Hylyille saa sukeltaa, mutta niihin ei saa kajota. Erityissuojeltuja kohteita, joihin saa sukeltaa vain erikoisluvalla on neljä: St. Nikolai, St.Mikael, Vrouw Maria ja Gråharunan hylky.
    -Suomessa on noin 50 000 sukeltajaa, joista 11000 kuuluu sukellusseuraan ja sitä kautta myös Sukeltajaliittoon.
    Viimeisin muokkaaja mikktaho : 09/12/14 klo 18:15
    Mikko Aho
    aloitteleva sukeltaja, nykyisin enempi virtuaalisukeltaja

    "wanna-be-rek ja tek" Vesikiitäjä 6.1.07 00:00

    "matalasukeltaja" Mira Piispa Länsi-Uusimaa 27.4.2009

    #sukellus: < Yaga> dir perustuu painovyöhän

    #sukellus: <coe> snorkkelin moderaattori on vähän niin kuin seiskan toimittaja

Lähetyssäännöt

  • Sinä et voi luoda uutta ketjua
  • Sinä et voi vastata viesteihin
  • Sinä et voi liittää tiedostoja
  • Sinä ei voi muokata viestejäsi
  •